Kotimaista biokaasun tuotantoa voidaan kasvattaa merkittävästi, sillä hyödyntämätöntä syötepotentiaalia on paljon.

Julkilausuma

Biokaasu tarjoaa kotimaisen, uusiutuvan ja jopa hiilinegatiivisen ratkaisun hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Biokaasu mainitaan yhtenä ratkaisukeinona useiden sektoreiden vähähiilitiekartoissa.

Biokaasutukseen nykytekniikalla soveltuvia syötteitä muodostuu Suomessa vuosittain noin 17 miljoonaa tonnia. Suurin biokaasun tuotantopotentiaali on maatalouden syötteissä, erityisesti lannassa ja erilaisissa nurmisyötteissä ja oljessa.

Suomessa biokaasun teoreettisen vuosituotantopotentiaalin on arvioitu olevan jopa 25 TWh. Teknis-taloudellinen tuotantopotentiaali on noin 10 TWh vuodessa. Teknis-taloudellinen luvussa on huomioitu lainsäädännön luomat rajoitukset sekä kilpailu biokaasun tuotantoon soveltuvien raaka-aineiden kysynnän osalta. Laaja asiantuntijajoukko on arvioinut, että biokaasun ja biometaanin vuosituotanto voisi olla 2,5-4 TWh välillä Suomessa vuonna 2030.

Biometaani on halvin ja nopeimmin skaalautuva uusiutuva kaasu tällä hetkellä. Tämän vuoksi Euroopan komissio on ilmoittanut REPowerEU-suunnitelmassaan tavoitteekseen lisätä EU:n kestävän biometaanin ja biokaasun vuosituotantoa ja käyttöä 35 miljardiin kuutiometriin vuoteen 2030 mennessä. Samassa yhteydessä perustettiin myös Biomethane Industrial Partnership (BIP), joka muodostuu toimialan  ja Eurooopan komission edustajista.

4 TWh:n tuotanto- ja käyttötasolla saavutettavat hyödyt

  • Hiilidioksidipäästöt vähenevät 950 000 t/vuosi, kun biokaasu korvaa fossiilisia polttoaineita. Merkittäviä päästövähenemiä saadaan tämän lisäksi vielä mm. lannan varastoinnin metaanipäästöjen vähenemisestä.
  • Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 5 % on jätteiden käsittelyssä syntyvää metaania, joka on peräisin orgaanisen jätteen hajoamisesta. Käsittelemällä orgaaninen jäte biokaasureaktorissa/laitoksissa eliminoidaan tämä merkittävä jätesektorin päästölähde.
  • Käsittelyssä vuosittain noin 7 miljoonaa tonnia orgaanisia jätteitä ja sivuvirtoja ja kierrätyksessä näin 6 000 tonnia fosforia ja 28 000 tonnia typpeä.
  • Käsittelyssä 30 % Suomen lantamäärästä eli noin 4,7 miljoonaa tonnia/vuosi
  • Liikennebiokaasuna määrä riittäisi noin 400 000 henkilöauton tai 10 000 raskaan ajoneuvon polttoainetarpeisiin.
  • Synnytettäisiin vuoteen 2030 mennessä yli 100 pientä, keskisuurta ja isoa biokaasulaitosinvestointia ja generoitaisiin näin satojen miljoonien eurojen investoinnit eri puolelle Suomea.
  • Parempi energiantuotannon huoltovarmuus ja ruuantuotannossa tarvittavien tuotantopanosten omavaraisuusaste.
  • Muita hyötyjä ovat esimerkiksi pienemmät päästöt vesistöihin ja maaperän hiilensidonnan tehostuminen.

Kuva 1 Vuosittain syntyvät ravinnerikkaat biomassat Suomessa. Lähde:  Potentiaali Luonnon varakeskus; muut luvut Suomen Biokierto ja Biokaasu ry

Kuva 2 Biokaasun tuotanto 2022 ja tuotantopotentiaalit (GWh). Lähde: vuoden 2022 luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta. Teknis-taloudellinen taso edustaa biokaasun tuotannon taloudellis-teknistä tasoa, joka ei ole pois ruuantuotannosta. Teoreettinen potentiaali kuvaa biokaasun tuotantoon soveltuvaa raaka-ainepotentiaalia Suomessa. Potentiaaliluvut ovat peräisin Marttinen, S., Luostarinen, S., Winquist, E., Timonen, K. 2015. Rural biogas: feasibility and role in Finnish energy system. BEST suitable Bioenergy Solutions for Tomorrow. Research Report no 1.1.3–4.;

julkilausuma_pallot

Biokaasun ja biometaanin tuotanto 2022

Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2022 biometaanin tuotanto oli noin 0,210 TWh (+35 % vuoteen 2021 verrattuna) ja biokaasun tuotanto noin 0,730 TWh (-2 %). Yhteensä tuotanto oli 0,940 TWh (+1 %).

Biokaasun tuotanto on ollut tasaisessa kasvussa läpi 2010-luvun. Biometaanin tuotanto lähti kasvuun vuonna 2018, ja kasvu on jatkunut siitä lähtien.  Vuonna 2022 biometaani tuotannon osuus biokaasun ja biometaanin kokonaistuotannosta on noin 22 %. 

Vuonna 2022 suurin osa biokaasusta ja biometaanista tuotettiin biojätteestä ja puhdistamolietteistä. Vuonna 2023 oli kaikkiaan 34 kaatopaikkakaasun keräyspistettä ja reaktorilaitoksia 85 (34 maatilamittakaavan laitosta, 6 teollisuuslaitosta, biojätteen ja lietteen yhteiskäsittelylaitoksia 28 ja lietemädättämöitä 17). Biometaania jalostettiin kaikkiaan 26 laitoksella. 

Biojätteen käsittelylaitosten ja maatilakohtaisten laitosten lukumäärät ovat olleet kasvussa viime vuosina. Olemassa oleviin biojätteen ja puhdistamolietteen käsittelylaitoksiin on tehty myös tuotantokapasiteetin laajennuksia. Biometaanin jalostusyksiköiden lukumäärä on myös kasvanut, ja kasvu on kiihtynyt viime vuosina.

julkilausuma_pallot

Biokaasun ja biometaanin hyödyntäminen

Vuonna 2022 suurin osa biokaasusta hyödynnetään lämmön ja sähkötuotannossa, ja suurin osa biometaanista puolestaan liikenteestä. Liikennebiokaasun osuus oli noin 22 prosenttia kaikesta biokaasun ja biometaanin käytöstä vuonna 2022 eli suurin osa tuotetusta biometaanista käytetään liikenteessä.  

Tulevaisuudessa biokaasulle ja biometaanille on arvioutu olevan kysyntää erityisesti raskaassa liikenteessä (kuorma-autot, laivat) sekä teollisuudessa, joissa se on kustannustehokas energia- ja päästövähennysratkaisu. Biokaasun rooli lämmön ja sähkön tuotannon säätövoimana säilynee myös jatkossa. 

julkilausuma_pallot

Investointisuunnitelmat

Vuosina 2024-2027 Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n tietojen mukaan Suomessa on rakenteilla ja suunnitteilla 42 uutta biokaasun ja biometaanin tuotantolaitosta. Näiden tuotantokapasiteetti on yhteensä 1,2 terawattituntia, josta yli 90% on biometaania. Huomattava osa on nimenomaan nesteytettyä biometaania käytettäväksi kuorma-autoissa, mutta myös laivoissa.

Näiden investointihankkeiden taloudelliset vaikutukset ovat minimissään 514 miljoonaa euroa, ja työllisyysvaikutukset ovat lähes 800 pysyvää työpaikkaa biokaasulaitoksiin. Kaikkiaan laitoksissa kierrätettäisiin yli 2 600 000 tonnia erilaisia jätteitä sekä maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja.

julkilausuma_pallot

Lisätietoa tuotanto ja käyttöluvuista:

Muut linkit:

Lisätietoa:
Anna Virolainen-Hynnä, Toiminnanjohtaja
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry
+358 400 987 805 | anna.virolainen-hynna@biokierto.fi

Scroll to Top